Kiinni jäi

Olen shoppaillut edelleen viime aikoina ihan vaan tylsyydestä, ärsytyksestä työasioihin ja ahdistukseen työasioista. Ihan sama kun olisin kotona enkä kävisi töissä niin ei tulisi liikuttua kaupoissa. Hups heijaa heitän sata, kaksi, kolme sataa euroa menemään ohimennen jos seuraavaa junaa pitää odottaa vajaa tunti tai väsyttää liikaa lähteä matkustamaan kotiin päin, niin matkalla on Gigliobagnaran tavaratalo. M on kyllä kiltti mies. Tykkää ja on myöntänytkin sen, kun näytän hyvältä mutta ei tykkää tästä mun löyhästä rahankäytöstä nykyisellään. Ostelen mitä mieleen sattuu, myös hänelle vaatteita. Olen ollut tosin hänen virallinen vaatettaja jo pari vuotta. Koskaan ei kuitenkaan hän suutu oikeasti eikä koskaan olla riidelty rahankäytöstä. Hän hoitaa kiinteät menot ja minä käytän rahaa sen kiinteän ulkopuolelle.
Jotenkin, kun ei ole lapsia, ei asuntolainaa eikä mitään projekteja niin tämä elämä on tällaista minulle. Olen siis elänyt hyvin erilaista elämää aiemmin. Säästänyt mm. 2 Australian matkaa vuoden sisällä pienestä palkasta ja elänyt vaatimattomasti. Haluaisin kyllä, että meillä olisi jotain tavoitteita mihin voisin säästää mutta kun ei oikein ole. Yritän joskus innostaa M:a mutta hän ei lähde mukaan mun suunnitelmiin. Ollaan sen verran erilaisia. Minä tarvitsen porkkanaa ja hän ei osaa elää projektien mukaan.

Mutta joka tapauksessa piilottelen ainakin vaateostoksiani vähän aikaa aina vaatekaapin perukoilla ennenkuin on rohkeutta esitellä ostokset M:lle. Viime viikolla ostin häihin toisen hienomman mekon ja siihen neuletakin, vaikka oikea sana ei ole neuletakki vaan sellainen aika erikoinen takki jossa on pussi selkäpuolella. Merkiltään Marella www.marella.it mutta netissä ei kyllä vielä näkynyt syys-talven kokoelmaa jossa mekko olisi voinut olla nähtävillä. Tänään tulin kotiin ja löysin ison kuittini sängyltä. Siis M on aamupäivän kotona. Piti sitten soittaa varovaisesti M:lle että miksi sängyllä on minun kuittini... Oli kuulema löytänyt sen aamulla siitä. Ai, että minä olisin sen siihen jättänyt. Vaikea uskoa että olisin ollut niin huolimaton. Mutta M ei sanonut siitä kuitista mitään sen enempää. En tiedä katsoiko ostopaikkaa ja päivää kun olisi ehkä muistanut, että siltä kauppareissulta ostin vain hänelle t-paidan. Tai siis jätin sanomatta muut ostokset. Mulle saisi kyllä olla paljon tiukempi ja laittaa ruotuun. Terveisin hemmoteltu prinsessa. M:n mukaan olen prinsessa. Ehkä poistan tämän kirjoituksen aika pian, heh.