La dolce vita

En seuraa Italian uutisia pahemmin, en katso uutisia, katso tv:tà yleensàkààn paitsi elokuvia enkà lue sanomalehtià. Pelkkià murhia, rikoksia, ikàvià asioita ja politiikkaa josta on paljon puhetta ja polemiikkia mutta mikààn ei koskaan muutu paremmaksi ja pààtòksetkin on niin huvittavia joskus ettà tulee vain surkuhupaisa olo. Mieli pysyy parempana kun ei edes tiedà mità ympàrillà tapahtuu. Mutta enpà ole kuullut tàstà keskustelua tààllà. Tàytyy ihan kysyà M:ltà onko tàmà nyt uutisotsikoissa ollut viime aikoina. Joskus olen huomannut ettà Italiassa ei puhuta mediassa tietyistà asioista paljoakaan, painetaan villasella ja sensuuri iskee. Esim. sikainfluessasta oltiin puhuttu Suomessa jo ainakin viikko ennenkuin nàin tààllà uutisissa ja sama juttu oli tàmà viimeinen tapaus Espanjan myrkkykurkut, viikko jo oli kirjoitettu Suomessa kun tààllà vihanneskaupassa eivàt olleet vielà koko jutusta kuulleetkaan.

Tànààn kàvin Manpowerin toimistolla, he làhettàvàt kuulema cv:ni yhteen firmaan jossa olisi mielenkiintoinen ja sopiva paikka tarjolla. Pessimisti ei pety koskaan, veikkaan ettei asiakasfirma valitse minua edes haastatteluun :) enkà kuule enàà tàstà jutusta.