Työnhaku negatiivisuutta

Laitoin just ohimennen hakemuksen yhteen työnhakuilmoitukseen, joka oli sunnuntain lehdessä. Sellainen epämääräinen ilmoitus josta ei oikein selvää saanut. Sainkin melkein heti vastauksen, joka on erittäin harvinaista siinä mielessä, että yleensäkin sain jonkun vastauksen ja lisäksi harvinaisen seikkaperäisen vastauksen, jossa oli lueteltu työtehtäviä ja työajat ja vaatimukset ja sopimusmuodot ja palkkahaitari.
Vautsi. Tavallisesti en ole kuullut suunnilleen mitään näistä ennenkuin sopimus on annettu eteen allekirjoitettavaksi. Työnantajan markkinat...
Minua pyydettiin vastaamaan olenko edelleen kiinnostunut ja haluanko haastatteluun.
En ehkä sittenkään taida olla kiinnostunut tai en oikein tiedä. Tiedän, että en edes luultavasti pääsisi haastattelua eteenpäin valinnassa ja tiedän että ei pitäisi nirsoilla töiden suhteen vaan ottaa mitä saa ja millä työehdoilla vaan. En ole edelleenkään oppinut olemaan nöyrä tai kiitollinen, luulen että Suomalaiselle tämä on vaikeaa tai ainakin jos ei ole ennen tarvinnut tyytyä vaikeaan elämään.
Tuntuu että nämä Italialaiset miehet (M ja ainakin mun kaverin mies) toistavat naisilleen että ei töissä käymisen tarvitse olla mukavaa.

Työhön otettaisiin 2 työntekijää (kilpailijaa ??).
Tässä kyseisessä työtehtävässä olisi ensin 30 päivää koulutettavana (testattavana) 400 euron netto palkalla, jonka jälkeen katsottaisiin jatkoa. Eka Hmm...
Sen jälkeen tekisivät 3-4kk:n sopimuksen (sopimusmalli joka ei pidä sisällään mitään etuja eli lisiä, sairauspäiväkorvauksia, lomia jne.) ja palkkaa saisi 600-1000euroa/kk nettona kyvyistä riippuen (ulkomaalaisena jo kielitaito syyllä vähän, veikkaan). Tämän ajan jälkeen voisivat mahdollisesti tehdä vakituisen sopimuksen (lottovoittoon verrattava asia täällä) ja palkkahaitari 1200-1800eur/kk nettona. Tämä kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta ja epäilen suuresti ettei vakituista sopimusta tehtäisi määräaikaisen jälkeen. Tuo 1200-1800eur/kk täällä on harvinaisen hyvä palkka ja 1800 eur/kk on puppua sitä ei saa kuin akateemiset johtajat.
Toinen suuresti mietityttävä asia on työajat. 9-19 työaika ma-pe sisältäen tauon ja lisäksi voi olla että joutuu myös viikonloppuna töihin tarpeen mukaan (ilman lisiä tietysti). Vaikka työpaikka olisi keskustassa ja näin ollen puolta lähempänä kotia kuin edellinen työpaikkani niin olisin kotona iltaisin kahdeksan maissa. Jaksaisinko tällaista työtä? Epäilen. Viestissä kerrottiinkin, että etsivät motivoitunutta henkilöä joka voi joustaa eikä ole perherajoitteita esim. viikonloppuisin. Eihän mulla ole perherajoitteita mutta ei olisi pitkän ajan työpaikka jos joskus sitä perhettä haluaisi. Ja en ilman perherajoituksiakaan taida ihan vaan jaksaa pitkää päivää ja mahdollisia viikonlopputötä. Olenko hemmoteltu? Eli taidan taas lyödä hanskat tiskiin tämänkin osalta.